Virtuaalipolkuja Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kirjasto on avannut Virtuaalipolkusivun. Sieltä löytyy kaksi reittiä minun kirjoistani: Hämeenlinna-sarja ja Valkoinen hehku. Mukana on myös Anne Hännisen, Olli ja Riitta Jalosen sekä Juha-Pekka Koskisen kirjoista tehdyt reitit. Kannattaa tutustua!

Minidekkari Oravanpyörä

Tämä ilmestyi viime viikolla messuhuuman keskellä, en ole vielä muistanut täällä mainitakaan. Kustantaja Vakka ja Kansi. Näitä noin satasivuisia minidekkareita myytiin messuilla kahden euron kappalehintaan, ja kuulemma kauppa kävi. Saatavana on kuusi erilaista, kirjoittajina Bagge, Häkämies, Mörö, Nykänen, Ropponen, Sipilä. Löytyy myös Lipas, jossa on kaikki kuusi tavallisen kirjan näköisessä paketissa. Kyselkää näitä Lehtipisteistä ja kirjakaupoista!

Oravanpyörä kertoo ammattikonnasta treidaajaksi ylenneestä Jone Oravasta, joka yrittää saada omaa elämäänsä raiteilleen mutta kokee pieniä ja vähän isompiakin vaikeuksia.

Kansi on Antti Saikkosen tekemä.

Sinisen aaveen synty

Olen marraskuun kirjailijavieras Rihmastossa ja kerron esseessäni Sinisen aaveen synnystä. Kirjahan ilmestyy maaliskuussa 2011 ja komea kansi on Jussi Kaakisen käsialaa.

Kertomuksia pimeestä

Marraskuussa ilmestyy Turbatorilta absurdin kotimaisen proosan antologia Kertomuksia pimeestä, jonka ovat toimittaneet Jukka Laajarinne ja Harri Kumpulainen. Mukana ovat: Tuuve Aro, Tapani Bagge, Hannu Hirvonen, Juha Huhtakallio, Pasi I. Jääskeläinen, Harri Kumpulainen, Jukka Laajarinne, Alvari Lume, Juri Nummelin, Markus Nummi, Sari Peltoniemi, Arvi Perttu, Tiina Raevaara, Miina Supinen. Hienoa päästä näin edustavaan sakkiin!

Minun osuuteni kirjassa on Pieni mattosarja, neljä lyhyttarinaa, joista kaksi ensimmäistä kirjoitin alun perin jo 1986. Kun kuulin Nummelinin Jurilta, että tällainen kirja on tekeillä, halusin heti mukaan. Gogol, Kafka ja Daniil Harms ovat aina olleet sankareitani. Lähetin vanhat tarinani Laajarinteen Jukalle, joka kehotti kirjoittamaan vielä yhden lisää, että saadaan sarja. Neljäs syntyi hakematta, aamulla herätessä.

Kansikuva on Alvari Lumeen käsialaa.

Kerron heti tällä palstalla, kun tiedän missä ja milloin kirja julkistetaan.

Tervetuloa luennolle!

Miten rikoskirjani ovat syntyneet
-luentosarja Helsingissä
2.11.2010–1.2.2011

Osana suomenkielisen rikoskirjallisuuden 100-vuotisjuhlaa Suomen dekkariseura järjestää Helsingissä Miten rikoskirjani ovat syntyneet -luentosarjan. 20 suomalaista dekkaristia kertoo, mitä tapahtuu ennen kuin tarinat kohtaavat lukijat. Luentosarja käynnistyy tiistaina 2.11. klo 16–18 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, sali 12) ja jatkuu tiistaisin 1.2.2011 asti. Luentosarja on avoin kaikille ja maksuton.

2.11.	Tapani Bagge ja Eppu Nuotio
9.11.	Outi Pakkanen ja Juha Numminen
16.11.	Jarkko Sipilä ja Tuula Mai Salmela
23.11.	Staffan Bruun ja Sirpa Tabet
30.11.	Leena Lehtolainen ja Harri Nykänen
7.12.	Totti Karpela ja Seppo Jokinen
14.12.	Taavi Soininvaara ja Pirkko Arhippa
18.1.	Hannu Vuorio ja Marianne Peltomaa
25.1.	Markku Ropponen ja Antti Tuomainen
1.2.	Marko Kilpi ja Matti Rönkä

Helsingin kirjamessut 28.-30.10.2010

Torstaina 28.10. olen 14.30-15.00 Louhi-lavalla Nuorten dekkaritunnissa Hannu Hirvosen, Kari Levolan ja Vesa Sisätön kanssa ja sen jälkeen Tammen osastolla. Minun osaltani aiheena on Etsivätoimisto Musta koira -sarjan kolmas kirja, Kirkuvan kallon arvoitus.

Perjantaina 29.10. kello 13.00-13.30 signeerailen Valkoinen hehku -pokkareita Lehtipisteen osastolla.

Lauantaina 30.10. osallistun Louhi-lavalla kello 13.00 Nuorisokirjailijoiden Valehtelijoiden klubiin Tuija Lehtisen, Marja-Leena Tiaisen ja Harri István Mäen kanssa.

Kello 14.00 olen Harri István Mäen kanssa Mika Waltari -lavalla haastateltavana Paha paikka -dekkaristamme ja 14.30 alkaen päivystämme Arktisen Banaanin osastolla.

Tervetuloa kuuntelemaan, juttelemaan ja ostamaan kirjoja!

Paha paikka kaupoissa, kirjailijat tv:ssä

Huomenta Suomi MTV311.8.2010
8.17 Kirja-aamu: Tapani Bagge & Harri István Mäki. Sanna Kiiski haastattelee meitä Pahasta paikasta. Pätkä löytynee myöhemmin Maikkarin Kotikatsomosta.

Paha paikka kaupoissa, kirjailijat keikoilla

Rikollinen veijariromaanimme on ilmestynyt. Minä ja Harri István kerromme kirjan tekemisestä ja sen taustoista Tampereen Kirjojen yössä torstaina 5.8. Akateeminen kirjakaupan Underground-lavalla kello 19.30 alkaen. Turun Kirjojen yössä torstaina 12.8. esiinnymme kello 20.30 alkaen Akateemisen kirjakaupan Kohtaamispaikassa. Helsingin Taiteiden yöstä on ollut puhetta, mutta se on vielä varmistamatta. Kerron täällä, kun tiedän. Tervetuloa kuulemaan ja katsomaan - ja ottamaan kirjaan nimmarit!

Kasvot tuulilasissa ilmestyy

Kustannusyhtiö turbator ylpeänä kutsuu

KIRJA- JA LEVYJULKISTUKSEEN TURKUUN 15.6. klo 11.00

Ravintola Puutorin Vessaan Turun Puutorin laidalle:

tällöin kustantaja esittelee kaksi uutta teosta ja yhden uuden uniikin cd-levyn.

Levynä julkistetaan turkulaisen Matti Rag Paanasen uusimmasta sävellystuotannosta

pianomusiikkilevyn RAGTIMES – classical piano. Levyn musiikki on Ragin omintakeiseen

tyyliin tuottamaa klassistyyppistä musiikkia rag-vaihteella. Tarjolle tulee liki chopinmaista

pianomusiikkia, ja myös aivan uudenlaisia rag-valsseja 12 raidan eli vajaan tunnin pituisena

uniikkina levymusiikkikokemuksena.

Tapani Baggen pieni, reilu satasivuinen rikosromaani KASVOT TUULILASISSA on aito suomalainen road story, jossa konnat ovat konnia, koukut kovia ja yllätykset seuraavat toisiaan.

Tarinan sankari, nurkkatoimiston asianajaja, saa rikollispomolta toimeksiannon: pitäisi löytää pomon kadonnut tytär. Työkaluiksi asianajaja saa setelikäärön, prepaid-kännykän ja avo-Cadillacin.

Etsittävänä on myös iso kokaiinilasti – sitä uhriksi suunniteltu asianajaja ei tosin tiedä. Ruumiita syntyy matkan varrella. Matkaan tuppautuvat myös asianajajan juoppo isäukko, ja naistoimittaja joka etsii muutakin kuin skuuppia…ja kadonnut tytärkin lopulta löytyy. Ase kädessään – hänelläkin kun on isäukolle asiaa…

KIRJA on turbatorin r-sarjan neljäs teos.

Juri Nummelinin toimittamassa novelliantologiassa seikkailee SHERLOCK HOLMES SUOMESSA. Nummelin on koonnut antologiaan niin viime vuosisadan puolella ilmestyneitä suomalaisia Sherlock Holmes-tarinoita Outsiderista alkaen, kuin myös tilannut suomalaisilta kirjailijoilta uusia Holmes-novelleja. Näin on syntynyt viidentoista Sherlock Holmes-novellin

kokoelma, jota täydentävät Nummelinin ja Petri Salinin asiantuntevat Holmes-esseet. Kirja edustaa kokoelmana siis suomalaista näkemystä Sherlock Holmesista – kaikki tarinat myös joko tapahtuvat Suomessa tai liittyvät tavalla tai toisella Suomeen. Sherlock Holmes Suomessa – kesän dekkaritarinaa huikeimmillaan…

KIRJA on turbatorin m-genrenovellisarjan 18. osa.

Toivotamme Teidät/medianne edustajan/t julkistustilaisuuteen jossa tarjolla uunituoreitten kirjojen ja ainutlaatuisen musiikkikustanteen lisäksi tietysti myös obligatoriset kuohuviinit ja pullakaffet, ynnä Baggen tarinaan istuen myös tarpeelliset jaloviinat, jonka toinen ainesosa hyvin istuu myös Sherlock Holmesin maailmaan. Ja huomasithan mikä on yhdistävä tekijä kirjojen osalta. Ellet huomannut, vastauksen saat

julkistamistilaisuudessa. Siis tervetuloa !

Harri Kumpulainen turbator, puh. 02-2501 738, 040-556 2766

turbaattori

PAHA PAIKKA

Richard Nixon ja Ronald Reagan ryöstämässä pientä maaseutupankkia Suomessa vuonna 1985? Tämä on vasta alkua rikosromaanissa Paha paikka, jonka kirjoitin yhdessä Harri István Mäen kanssa ja joka ilmestyy Arktiselta banaanilta elokuun alussa. Vauhtia, vaarallisia tilanteita ja mustaa huumoria riittää, kun nuoret rosvot yrittävät haukata hieman liian ison palan ja törmäävät karuun todellisuuteen niin armeijan harmaissa kuin siviilissäkin.

Komeat ja tunnelmalliset kansikuvat ovat Ossi Hiekkalan käsialaa.

Aiemmin olen kirjoittanut Harri Istvánin kanssa kirjan Synnyimme lähtemään, joka ilmestyi Pate Riikosen nimellä 2006. Asko Alanen kommentoi teosta Ruumiin kulttuurissa: "Raadollisen realismin hönkäys on väkevä, mutta tiivis tarina on kentien liiankin kipakaksi tislautunut."

Suosikkidekkareita

KYMMENEN MINUN MIELEENI

TAPANI BAGGE

Ruumiin kulttuuri 4/2007

1. Dashiell Hammett: Veristä satoa

Hammettin käsissä dekkarit jalostuivat kirjallisuudeksi. Tässä voisi yhtä hyvin olla Maltan haukka, jossa on virheetön rakenne ja yksinäinen sankari, mutta Continentalin nimettömällä etsivällä on ihailtava duunariasenne rikoksen maailmaan. Veristä satoa on yhtä verilöylyä, vaikka Hammett hieman vähensikin ruumiita Black Maskissa jatkokertomuksena ilmestyneestä versiosta. Mutta kirja on myös rankka kuvaus roistojen hallitsemasta yhteiskunnasta ja siihen sisältyy vahva mustan huumorin ohjelmajulistus: ”Näin hauskaa minulla ei ole ollut sen jälkeen kun siat söivät pikkuveljen.” Hammettin kaivosta ovat ammentaneet kaikki myöhemmät merkittävät yksityisetsiväkirjailijat, kuten Raymond Chandler, Jonathan Latimer, Ross Macdonald, Joe Gores ja Lawrence Block. Tyylillisesti Hammettia seurasi ja jopa tiivisti hänen Black Mask -kollegansa Paul Cain, jonka päähenkilöinä olivat usein rikolliset.

2. James M. Cain: Vahinko kello kaulassa

”Heittivät minut pois heinäautosta siinä puolelta päivin.” Cainin puheenomainen kieli ja kuolemaantuomitun tarinan toivottomuus ja ironia tekivät minuun suuren vaikutuksen jo teini-ikäisenä. Vasta myöhemmin tajusin taustalla kummittelevan lamakauden. Toista yhtä hyvää kirjaa Cain ei enää kirjoittanut, mutta tästä yhdestä riitti innoitusta niin Albert Camus’n Sivulliseen kuin lukemattomiin kioskipokkareihin nelikymmenluvulta lähtien. Jos Hammett oli kovaksikeitetyn dekkarin isä, Cain ja ääneltään kimeämpi Cornell Woolrich laskivat peruskiven noir-romaanille. Heidän poikiaan parhaasta päästä olivat Jim Thompson ja David Goodis, joilla kummallakin oli kyllä aivan oma tyylinsä, Thompsonilla häiriintynyt ja Goodisilla kohtaloonsa alistunut. Vicky Hendricksin Miami Purity on hieno muunnelma teemasta, naisnäkökulmasta kerrottuna.

3. Simenon: Mies ja junat

Eurooppalaisen noirin kulmakiviä, hieno vähäeleinen tarina sivullisen kujanjuoksusta. Asemaa vastapäätä asuneena minun oli helppo samaistua tähän. Simenonilla näitä tarkkoja psykologisia henkilö- ja miljöökuvia riittää, myös Maigreteissa. Sebastian Japrisot seurasi osittain hänen jalanjälkiään, ja nykyään Fred Vargas kulkee samoja syrjäkatuja. Sveitsiläisellä Friedrich Dürrenmattilla oli samantapainen ote, mutta vanhoilla päivillään hän päästi toisinaan myös kolkon röhönaurun ihmiskunnalle.

4.Fredric Brown: Rahaa ja tivolityttöjä

Sirkuskaupunki Keravan poikaan tämä kirja iski aikoinaan kuin sähköpamppu. Aivan tällaista menoa ei Sariolan tivolin liepeillä ollut näkynyt, vaikka virtahepo joskus eksyikin asemalle. Brownin parhaat novellit ja romaanit ovat ylittämättömiä mustan huumorin ja synkän ihmiskuvauksen riemujuhlia. Brownin henkisiä sukulaisia rikoskirjallisuudessa ovat olleet ainakin Chester Himes, Joe Wambaugh ja Joe Lansdale. Heidänkin kirjoissaan voi tapahtua melkein mitä tahansa ilman että uskottavuus kärsii. Lawrence Block yltää samaan monissa novelleissaan.

5. José Giovanni: Riskinsä kullakin

En muista, oliko tämä vai Pahan onnen lintu ensimmäinen Giovanni, jonka divarista löysin, mutta pian ne tuli luettua kaikki suomennetut. Myöhemmin olen haalinut myös muunkielisiä käännöksiä ja kahlannut kehnolla ranskallani läpi hänen muistelmansa. Giovannin päähenkilöt olivat roistoja, mutta myös ihmisiä, joilla oli ystäviä ja perhettä. Karua todellisuutta romantisoimatta hän onnistui saamaan lukijan välittämään henkilöistään. Ja kun heille sitten lopuksi kävi niin kuin kävi, minulle tuli pala kurkkuun. Rikollisten kuvaajana Giovannilla oli Ranskassa aikalaiskollegansa, Auguste Le Breton ja Albert Simonin, mutta Le Breton alkoi pian tehtailla agenttiromaaneja ja Simonin pehmensi tyyliään lempeällä huumorilla. Myöhemmin ranskalaista gangsteriromaania elvytti ja kehitti Jean-Patrick Manchette.

6. George V. Higgins: Eddien ystävät

Tämä oli minulle Giovannin veroinen löytö amerikkalaiselta puolelta. Elmore Leonardkin tajusi Eddien ystävien ansiosta huumorin ja dialogin merkityksen, ja se on yhä hänen mielikirjojaan. Higgins kuvaa sekä rosvoja että poliiseja tasapuolisen armottomasti. Henkilöiden luonne paljastuu dialogissa, ja dialogi on toimintaa. Higgins toimi myös syyttäjänä ja rikosasianajajana, kun taas E. Richard Johnson, Malcolm Braly, Edward Bunker ja Richard Marinick ryhtyivät kirjoilijoiksi vankilassa. Samaa synkkää maailmaa he silti kuvaavat.

7. Donald E. Westlake: Kuuma kivi

Tästä kirjasta lähti liikkeelle yhä jatkuva hulvaton Dortmunder-sarja, jonka tilannekomiikka, wodehousemainen sanailu ja jotakuinkin väkivallaton huumori ovat vain yksi särmä Westlaken kirjailijapersoonasta. Tucker Coen nimellä hän kirjoitti viiden kirjan yksityisetsiväsarjan, joka on lajinsa hienoimpia, ja Richard Starkin nimellä hän jatkaa äärimmäisen kovaksikeitettyä Parker-sarjaansa, jonka päähenkilönä on kylmäverinen rikollinen. Westlake on kirjoittanut muillakin nimillä, ja omalla nimellään hän on julkaissut myös monia yksittäisiä mestariteoksia, esimerkkinä vaikkapa työttömäksi joutuneen keskitason liikejohtajan omaperäisestä työllistymissuunnitelmasta kertova The Ax.

8. Kem Nunn: Tijuanan aallot

Tämä ainoa Nunn-suomennos on viime vuosien parhaita löytöjä, omaperäinen yhdistelmä mustasävyistä dekkaria, ekologis-poliittista kannanottoa ja surffauslegendoja. Nunnin henkilöt ovat kokonaisia ihmisiä, joilla on oma historiansa vaikkei välttämättä kovin pitkää tai hohdokasta tulevaisuutta. Toinen nykyhetken omintakeinen amerikkalaistekijä on Daniel Woodrell, joka on itse nimennyt Ozark-vuorten köyhästä valkoisesta ”roskaväestä” kertovat lohduttoman kauniit kirjansa country noiriksi.

9. Mika Waltari: Jokin ihmisessä

Tämä pienoisromaani on Suomi-noirin kivijalka samaan tapaan kuin Palmut ovat Suomi-dekkarin kivijalka. Näin hurjaa tuhoontuomitun hullun rakkauden kuvausta ei suomalaisesta kirjallisuudesta löydy kovin monta, vaikka aihe onkin suosittu. Aarne Tarkas teki tästä melko hyvän filmisovituksen, ja olisi tehnyt paremmankin jos sensuuri olisi sallinut. Myös muissa Waltarin pienoisromaaneissa on noir-ainesta.

10. Seppo Tuisku: Haudasta joululomalle (G-mies Jerry Cotton 24/1969)

Ensimmäinen täysin suomalaista tekoa oleva Cotton. Tähän Tuisku latasi kaiken sen ammattitaidon, jota hänelle oli vuosien mittaan kertynyt lehtinovelleista ja Lipposista ja Korkeista. Mukaan mahtui myös Connecticutiin sovitettua kotiseutukuvausta ja hienoja kalmanhajuisia tunnelmia Jerryn palatessa joululomalle lapsuudenmaisemiinsa. Jännitystä ja toimintaa on runsaasti, kuten Tuiskulla yleensäkin, ja huuli lentää rivakasti. Tässä tarinassa Tuisku tavoitti suomalaisen Cottonin hengen ja olemuksen niin upeasti, ettei sitä liene sen koommin ylitetty. Meitä yrittäjiähän on kyllä riittänyt.

Maalla

Näinä päivinä pitäisi kauppoihin ilmestyä kuudes Kaisa-kirja Maalla. Sen tarina alkoi 16 vuotta sitten, kun olin kirjoittanut kuvakirjan Tuomon hirmuhirviö, joka kertoi siitä mitä tapahtuu, kun perheeseen tulee toinen lapsi. Martti Ruokonen kuvitti tarinani, ja Ritva Uhinki teki aikuisille tietopaketin aiheesta. Tapasin sitten Uhingin kustantajan juhlissa ja keksimme, että pitäisi tehdä vastaavanlainen kirja siitä, miten lapsille kerrotaan kuolemasta. Kustantaja tyrmäsi ajatuksen: Eihän kuolemaa voi panna lastenkirjaan.

Nyt olen kuitenkin pannut. Kaisa menee isän ja Sirkan kanssa mummolaan, jossa mummoa ei enää ole. Syksykin tulee. Mutta kuten olen luvannut, Kaisa-kirjoissa paistaa aurinko silloinkin kun sataa ja on pilvistä. Syksyn jälkeen tulee talvi ja kevät ja uusi kesä, loputtomiin.

Ja onhan siellä maalla kaikkea muutakin, kuten Nalle-niminen koira, Reino-niminen postinkantaja, Kristian-niminen poika ja ukki, jonka kanssa Kaisa pääsee kalaan. Ja valtava valkoinen Ukkohauki...

Kuvituksen on tällä kertaa tehnyt Hannamari Ruohonen, ja hyvin on tehnytkin. Kuten kuvasta näkyy.

Seuraava Kaisa-kirja on Maailmalla. Se tulee ensi keväänä.

Kirkuvan kallon arvoitus

Kesäkuussa ilmestyy Etsivätoimisto Mustan koiran kolmas seikkailu, joka sijoittuu Pariisin kaduille ja katakombeihin. René Laliquen suunnittelema pääkallokoru näyttelee merkittävää osaa tarinassa. Yllä Mika Lietzénin hienoja tunnelmallisia kuvia: kannesta, takakannesta ja nimiösivulta.

Novelleja nuorille

Tällainen äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja ilmestyi helmikuussa. Kirjoitin siihen viime keväänä kolme novellia, ja saatuani tekijänkappaleen käsiini huomasin, että kirjassa oli niistä kaksi: Tatuointi ja Perjantai. Kolmannen poisjäännin syytä en tiedä. No, onpahan varastossa mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Tahvo ja Bella hernerokkasumussa

Syksyllä ilmestyy Tahvon ja Bellan toinen kuvakirjaseikkailu, jossa majakkasaarelle eksyy kaukainen vieras. Odotan innokkaana, että näen Salla Savolaisen kuvituksen. Kansi on komea, kuten odottaa sopi.

Kasvot tuulilasissa

Toukokuussa ilmestyy Turbatorilta pienoisjännärini Kasvot tuulilasissa. Siinä keravalainen luuserilakimieheni Onni Syrjänen kiertää Cadillacilla maata jengipomon kadonneen tyttären ja arvokkaan kokaiinilastin jäljillä. Jos aihe tuntuu tutulta, se saattaa johtua siitä, että kyseessä on paranneltu painos vuonna 2007 parissakymmenessä sanomalehdessä jatkokertomuksena ilmestyneestä kesädekkaristani. Yllä näkyvä upea kansikuva on Anssi Rauhalan käsialaa.